To- to- tokottaa!

Toko iloiseksi saa! :D

Käytiin tiistaina testaileen tuo meidän uuden koulun piha treenimielessä. Hyvät valot ja häiriötäkin mukavasti, kun iltakäyttäjiä oli liikenteessä.

Alkuun otettiin vauhtinouto ja perään tunnari. -> Nouto tosi pitkästä aikaa, vauhti senmukainen. Luovutus tiivis ja kohtuu suorakin. Tunnari onnistui! Pikkasen otti häiriötä lähellä kapuloita seisovasta liikkurista ja kun tämä vielä klikkas mulle merkin oikean kapulan nostamisesta, Sinko juostessaan vilkuili perään. Mutta jes, oma nousi jälleen ja vieraat kapulat sai olla maassa.

Ruutua säädeltiin erikulmista lähettäen ja sistä paikkaa vahvistellen. ->  Vaihtelevaa on. Nyt herää kysymys, kuinka kauan olen katsonut läpi sormien ja päästänyt tilanteen näin kehnoksi. No meillä on talvi aikaa. :) 

Valotolpan ja lipputangon kiertoja välillä pysäyttäen. -> Tämä meni ihan muisteluun koko touhu, koska sitten kesän ei olla mitään kiertoja otettu. Etenkään mitää tolppia ei  ole kierrelty ja Sinkolla oli vaikeuksia hahmottaa kohdetta.

Tunnari vielä kerran, että saatiin testata oliko ensimmäinen pelkkä onnenkantamoinen. :) Hienosti meni, mutta liikkurin klikkaus oli vielä suurempi häiriö, kuin ekalla kerralla ja Sinko vei kapulan onnellisena liikkurille. Kutsulla tuli luokse, mutta oli niin touhussa, että kapula putosi jalkoihin. Pitotreeniä luvassa siis.

Onni on muuten yyper reipas naapuri/treenikaveri, joka tomii apparina/liikkurina. :D

Torstaina maneesitreenit

Kaukojumppaa -> Alun sähläys lyhyellä matkalla sai hermon hetkellisesti kiristymään. Onko se liikkeen hyvä mielentila unohtunut tosiaan? Matkaa lisäämällä keskittyminen parani. Eteenpäin liikkuminen olis ollu varmaan ihan karseaa, mutta laiton Sinkon tokoesteen taakse, esteessä yksi lauta. Ja siinä jauhettiin vaihtoja vailla minkäänlaista kaavaa. Myös aksapöydällä, etutassut reunalla jumppailtiin. Eikä tiputtu pöydältä kertaakaan. Välillä ongelmana edelleen istu-seiso vaihdolla pakitus.

Aksaesteillä päästeltiin höyryjä -> Jyväskylän reissulta tuttuja kiemuroita yhdellä ja kahdella esteellä mitälie hömppää ja välillä pöydälle rauhottuun. Putkeakin tottkain,se on niin ihana. <3

Perään ruutua, taas -> Ensi lähetyksiä lyhyellä matkalla erinlaisita kulmista ja loppuun pari koe-etäisyydeltä. Paikka oli parempi, kuin pitkään aikaan! Tuon keskemmäksi se ei varmaan tule, joten pitää muistaa nyt pysyä tuossa ja vaatiakin sitä Myös kokonainen liike tehtiin, kun Sinko ei tarjoillut maahanmenoa kertaakaan seis-käskyllä. Pitää muistaa taas olla ottamatta pitkiin aikoihin uudestaan.

Taipuu taipuu!

Kyllä se kovinkin likka antaa myöten, kun riittävästi hiotaan! On nimittäin olleet hyvinkin tuottoisat treenit tällä viikolla. :)

Ensimmäinen, jos nyt ei läpimurto niin suunta oikeaan kuitenkin, saatiin aikaan lauantaina iltana yläkoulun kentällä (juu, toiset bilettää..) ruudun kanssa.
Useiden toistojen ja minun erinlaisten sijaintien kautta taisin saada rutiiniin semmosen rikkeen, että Sinkokin skarppasi ja tarjoili ruudussa kohtuullisen keskellä olevaa paikkaa ja ennakoi maahanmenoa harvakseltaan. Varmaan vain kahdella ensimmäisellä kerralla.
- Jätin S:n 20m päähän ruudusta ja menin lähettämään sitä ruudun läheisyyteen puolta vaihdellen.
- Vasemmalta ohjaten oli koiralle vaikeampi. lopussa lähetys lähempänä ruutua.
- Lopussa tarjosi jo aktiivisesti paikkaa ruudussa vaihtaen, että mikä kelpaa.


Hakutreenit 23.11.2014 Lampisaaren risteyksessä.

1&2 haamut etulmiin 50 m , suorapalkoin -> otin lähetykseen lyhyen liinan avuksi, kun taas on menneet lähetyksen ihan tyhjään virpomiseen ja säätelyyn. Yksinkertainen on kaunista ja toimivaakin ja molemmat kulmat tarkistettiin hyvin, suorin pistoin.

3&4 haamut ensin molemmin puolin 50m, 3 suorapalkka, 4 ilmaisu -> 3. meni hienosti, joskin mm:hen sijainti ei ollut ihan se mitä ajattelin, Sinko kuitenkin eteni suoraan 50 m ja kaarsi kauniisti aluetta eteenpäin tehden löydön. 4. lukitsi hyvin suunnan suoraan, mutta kuitenkin lähti kaartamaan aluetta liikaa eteenpäin =joko ukko olis jääny löytymättä tai se varmempi vaihtoehto, olis tehny piston taaksepäin. Kutsuin siis takaisin ja lähetin uudestaan ja tämä meni nappiin!? Ei mitään höpinöitä keskilinjalta lähdössä jne. Ilmaisu oiken hyvä ja näytölle roikuin liinassa loppuun asti.

5&6 haamut edelleen molemmin puolin 50m jonka jälkeen lähetykset. 5 suorapalkka ja 6 ilmaisulla.
->  5. meni samaan tyylin kun aiemmat ja 6. lähti hyvin heti ekalla lähetyksellä, aika kauan etsi ja ehdin edetä keskilinjaa hyvän aikaa, kun näij Sinkon. Se pysähtyi n. 25 m ennen keskilinjaa ja touhusi jotain, ehkä korjasi otetta rullasta. Kutsuin sitä rauhallisesti ja lähdettiin näytölle. Koska en ollut varma oliko sillä ollut rulla suussa jo aiemmin, roikuin perässä niin pitkälle että näin maalimiehen. Hetken ajattelin, että se nappasi rullan suuhun siinä minun nähden.
Maalimies kertoi, että S oli käynyt kahteen kertaan piilolla, ilmeisesti rulla oli jäänyt ottamatta suuhun ekalla kerralla ja Sinko oli palannut ja ottanut homman uusiksi. Pieni aivopieru siis ja varmaan sillä se hoopoili eikä tullut niin varmana asiastaan keskilinjalle.

7 yliheitto ja pakenevan ukon perään ja suorapalkka. -> Oikein kiva lopetus hyvälle treenille.

Kai se on siinä iässä

Aina elänyt siinä haavemaailmassa, että nartut on helppoja. Ja kilinkellit sanon minä!

Viikon treenit ovat siis menneet teemalla "kyllä kyllä, mutta teenpä nyt kuitenki näin. Mitäs siihen sanot?!"

Keskiviikko, yläkoulun kenttä

Ruudussa tarjoillaan taas liian lähelle nauhaa valuvaa paikkaa ja välillä ruudun sisälle mennään vasemmasta sivusta tai jopa takasivulta.

Luosetulot x3 todella hyvät. Myös jätössä maahanmeno ja siellä kutsun odottaminen .

Tunnarissa kuitenkin päästiin se olennaisen äärelle eilen ja treeni poiki myös ajatuksen  siitä, kuinka jatkossa toimitaan kokeessa.-> ennen kehäänmenoa tehdään pohjille pari kolme tunnaria.
- Ensimmäisellä ei haistellu ollenkaan, (pohjille tehtiin luoksetuloa ja ruutua) ja nappas ekan kapulan vain suuhun. Kuin suoraan kahdesta ekasta kokeesta. Kolmannella kerralla toi oikean... kapulat kellotauluna
- Toisella kekittyi paremmin. Olisi saanu kyllä rauhallisemmin mennä, kapulat vähän vaihto paikkaa ja palautus oli huono, kapula putosi jalkohin. Kapulat rivissä.
- Kolmennelle ei meinannu lähtiä, tarvi lisäkäskyn. Selvästi jo alkoi aivotoimitaa löytyä, kun kapuloilla toiminta oli korrektia. Luovutuskin ok. Kapulat rivissä.
- Neljäs oli pikku tauon jälkeen ja pohjille tehtiin muutama ruutunjuoksu. Tämä oli kyllä niin hieno, että jopa mulla tuli uskoa siihen, että tästä vois tulla jotain! Lähtö kapuloille oli jo niin keskittynyt (käskyn saatuaan istui sekunnin vielä paikallaan ja lähti kapuloille sievässä laukassa.) Haisteli tarkasti kapuloita ja kolmannen kohdalle jäi ja nosti sen. Oman siis. En tiedä olisinko toivonut, että tarkitaa kaikki, mutta kokonaisuudessa näkyi nyt ne kaikki jutut mitä luulin mahdottomaksi yhtälöksi Sinkolle. Kapulat kellotauna.

- Treeneissä oli käytettävissä liikkuri.
- Koira näki kapuloiden viemisen ja näköjään kestää sen. Treenattava asia edelleen.
- Koiralle selkeä toimintamalli ja rauhoittava rutiini??
- Kellotauluna olevat kapulat on vaikeammat, kuin rivi.

Torstai, maneesi

Kokeenomainen pätkä:
-Luoksetulo. Jes! Tässä alkaa olla nyt vauhti ja stopit kohillaan. Ja lähtöluopaakin maltetaan odotella kyynärät maassa.
-Ruutu, jossa paikka edelleenkin liian laidassa.
-Tunnari. KAUNISTA!!! En tiedä mitä ihmettä tapahtui, mutta kaikki meni just nappiin. Toivottavasti tuo liikkurin kokeessa aiheuttama kiihtyminen+ kiire (johtuen palkattomuudesta yms) toistojen kautta saadaan pois. Sinko siis todellakin osaa. :) Kapulat kellotauluna

Ruudun paikkaa haettiin vielä ruudussa olevalla palkalla x2, mutta siitä juostiin ensin ohi.. Toinen kerta sujui.
Kohtuullisen hyvin sain vain vaatimalla omaa silmää miellyttävää sijaintia ja siitä vapautus minun luo leikkimään. Ihanan aktiivinen se on ja ei ollenkaan emmi lähteä ruutuun aina vain uudestaan. Jostain syystä Sinko yrittää tehdä asioita omanpäänsä mukaan. Loppuviimein taipuu tahtooni ja molemmat saa mitä halutaan: minä koiran keskelle ruutua ja S lelunsa. Meillä ei näköjään enää opeteta, vaan oikeasti koulutetaan.

Mitä..! Se on kuriton!

Sunnuntain hakutreenien leppoisa teema vaihtui natsikurinillitykseen, kun Saikkonen oli todellakin sitä mieltä, että mulla ei ole mitään asiaa kertoa mihin suuntaan sitä oikeen juostaan. Ja suoraan juokseminenhan on todella vaikeaa...

Mukavaksi "kauden päästöstreeniksi" suunniteltu norjalainen sekametsä, 5 pistolla 3 suorapalkalla ja 2 ilmaisulla meni siis niin penkin alle, että uusintakierrokselle jouduttiin. Viimeien niitti oli se, että 3 ukko ei ollut siellä missä piti, vaan ulkona koko hakuradalta ja Sinkoa 3-4 kertaa samalle puolen pistottaen se melkein nappasi rullan suuhun, ennenkuin älysin virheeni. Ei siellä ketään ole.. Voi dääm.. Nuo tyhjän paukutukset olivat kuitenkin treenin parhain osa + 4 ukon etsintä ja ilmaisu.

Toisella kierroksella sitten mentiin tyylin haamu- lähetys- suorapalkka- tyhjä- haamu- lähetys-suorapalkka jne. Otin rullan pois kaulasta.

Alkuun tyhjät oli ihan hirveitä, vaikka alue oli tallottu hyvin. Tuuli on todella mitätön.

Välillä S jopa seisoskeli 30 m päässä katsellen minua, mutta annoin vain uuden käskyn ja kehuin vuolaasti, kun jatkoi työskentelyä.

Epävarmaksi sain sen sillä, että otin sen takaisin keskilinjalle, kun se lähti ihan muualle minne olin sitä lähettämässä. Painetta siis oli ja välillä uusintalähetykseen tarvittiin usempi käsky.

200 metsiä mentiin ja loppuun saatiin jo oikeasti hyviä suorituksia. Tiimin toinen puolikas taisi oikeasti huomata mikä oli jutun juoni. Ainakin se ilme ja työskentely muuttui rennommaksi ja huolellisemmaksi joka suhteessa, kun pidin pääni. 

Illalla tehtiin Teron kanssa vielä helppo haamu-piiloon-lähetys treeni ja edelleen S välillä yritti luikkia ihan käsittämättömiä suuntia käyttäen ukolle, mutta en antanut sen tehdä moisia omia valintoja. Jälleen päästiin yhteisymmärrykseen siitä, kuka päättää ja toivottavasti ensi sunnuntaina homma sujuu jouhevammin. Treenin täytyy olla kyllä paljon kevyempi, henkisesti siis. :)


On pitänyt myös miettiä, mitä sitä talvella oikeen treenataan:

- paikalla olot, istuminen ja makaaminen
- metrin hyppytekniikka
- tunnari
- eteenmeno
- jäävät
- luoksetulon ja kaukojen alun maassa pysyminen
- metsässä hyöritään niin kauan kun kelit sallii -> hallinta, suorat pistot, edelleen taaksepäin työskentelyn karsintaa

Täällä taas

Hah, ei kai tässä mitenkään innokkaita olla, kun ensi vuodelle on kokeita katsottuna.
Treenit siis jatkukoon.

Urakka aloitettiin tekemällä seuraamista, luoksetuloa ja tunnaria. Tarkoituksena saada aikaan kokeenomainen tilanne tunnarin suhteen ja katsottua johtuiko viime kokeen huolimattomuus kiireestä palkalle.

Seuraaminen taattua laatua. Pikkasen keulimista, mutta se ei tod. haittaa.

Luoksetulossa maassa olo ei oikeen tahtonu maistua, mutta odottelin ja odottelin ja menihän ne kyynärpäät taas maahan. Itse liike oli hieno!

Ruutu muuten ok, mutta meni maahan jo seis-käskyllä. Toinen ruutu oli melkonen roiskasu, kun S katteli selän takana olevia treenikavereita.. Topakalla käskytyksellä teki kuitenki homman kympin arvoisesti.

Tunnari tehtiin ensin kompostiverkon kanssa ja ensin ei kapuloille edes meinattu löytää..
Liikkurin olessa käytettävissä, jauhettiin sitten ihan urakalla. Kerran Sinko toi väärän. Ei edes haistellu, nosti vain ekan mikä vastaan. Otin kapulan vastaan mitään sanomatta ja lähetin takaisin töihin.
Varmaan 5-6 onnistuneen toiston jälkeen saatiin lopettaa tosi nättiin suoritukseen, kun kaikki kapulat tarkistettiin hienosti. Tosi lähellä oli hosua ja nostaa se oman viereinen kapula, mutta jatkoi vielä.
Kokoajan teki hyvällä asenteella hommia, viimeselle tarvi lisäkäskyjä. Mikälie aivopieru. Saatto ottaa häiriötä muista koirista, mutta siihenkin on totuttava.

Jääviä tehtiin myös. Kaikki ok. Voi kun se istuminen onnistuis kokeessaki... Mitenhän minusta tuntuu, että syy on minussa, kun on epäonnistuttu.

Täysin asiaankuulumatonta :)

Pakko jakaa teidänkin kanssa tämä onnenhetki. Onnenhetken kokijana Aava 11 vuotta.

La-la-laiskottaa

Juu-u. Ollaan oltu sitten kunnon tauolla. Ei olla tehty mitään. Oikeasti. Kovasti on vain kuljettu pitkin Oulaisten metsiä (eksytty kerran, ihan huolella :O) ja katuja (täällä on i-h-a-n-i-a vanhoja taloja muillakin, kuin meillä). Tauko on näkynyt S:n hysteerisenä pallontappona pihalla... Odotan mielenkiinnolla torstai iltaa, kun treenit taas jatkuu...

Ennen treenejä pitäisi kuitenkin tietää mitä treenata.. Lemmikkipalstoilla on kiivas keskustelu käynnissä ensi vuonna voimaan astuvista tokosäännöistä. Olen alustavasti suunnitellut, että odotan mitä sinne sääntöihin tulee. Epätoivo tunnarin koevarmuuden suhteen ei ole kovin syvä ja eräänlainen suunnitelma tähänkin on tehtynä. Tämä tuntuu todella naurettavalta: Tokohommat piti lopettaa TK2:seen. Nyt sitten haaveillaan EVL:stä. :P

Kyllä siellä haaveissa on myös ne hakukokeet..
Hakukausi laitetaankin pakettiin lähipäivinä. Kohtuullisen hyvillä mielin jäädään talvitauolle: risteilyyn on saatu tolkkua, valeilmaisut ja ilmaisu yleensä on saatu korjattua ja maalimiesmotivaatio on kunnossa. Myös hallinta-asiaan maalimiehellä päästiin tutustumaan kesänaikana. Vielä haluaisin vahvistaa etukulmatyöskentelyä ja suoria pistoja ylipäätään viimeisissä treeneissä. Illat pimenee, joten arki-illat ja treenit on mahdoton yhtälö. Viikonloput menee jääkiekon parissa ja tilaisuudentullen sohvalla perheen kanssa löhöillen.