Heihei vanha vuosi, tervetuloa uusi!

Kyllä se vain tuo vuosi on lyhyt ihmisen ja koirankin elämässä. S-pennut täyttää tulevana vuonna jo 4 vee..

No oma, vielä (hetkisen, voivoi..) 3-vuotias taisi kaikki tavoitteensa tälle vuodelle saavuttaa:
Heti maaliskuussa saatiin TK2, johon olin ajatellut toko-uramme päättää.
Toisin kävi ja toukokuussa oltiin tekemässä voittajadebyyttiä, josta seurasi 3- tulos ja huikea innostus. Näitä seurasivat vielä kesä- ja lokakuun 2-tulokset. Helteillä kävästiin tekemässä vielä BH.

Treenit maastossa etenivät silleen ihan kivaan tahtiin, mutta sinne hakukokeisiin ei vaan uskaltauduttu. Kuinkahan monta vuotta tuota vielä kärsii siirrellä..?
Vuodelle 2015 sen vois kirjata yhdeksi tavoitteeksi, eihän siitä kukaan kärsi vaikkei se toteudu.

Tokon treenaaminen on meistä edlleen ihan sikakivaa, vaikka laji vakavan maineen on jossain saanut.
Treenit tulevat jatkumaan ja kokeita on katsottuna. Uudet säännötkään ei saa meitä lannistumaan! Kyllä me opitaan vielä uutta.
2015 tavoitteena saada voi1 ja oikeus sinne evl:ään.

Näyttelytavotteita ei ihmeemmin ollut ja huikeat kaksi kertaa käytiin kehiä sulostuttamassa :P
Suunnitellaanpa siis ensi vuodelle myös se kaksi näytelmää: Briarden erikoisnäyttely Uuraisilla ja KV Ylivieskassa. Heinäkuun helteet voi urhata näille. :)

Kauhean kiva olis vielä tavoitella uutta B-pentua ens vuonna, mutta malttakamme vielä! Jotain muutosta laumaan on kuitenkin suunniteilla. ;)
Pikkusen syyllistän nyt kyllä Minnistä ! Ei mulle voi puhua pennuista näköjään yhtään...

Pipa kasvattelee turkkia takaisin ja jos tuota nyt sitten kuitenkin ennen veteraani-ikää tultaisiin näyttelyssä näkemään. Lisäksi uuden ohjaajansa Aavan kera aikovat suunnata rallytoko-kurssille ja täällä koetilanne on hyvä, joten ehkäpä..? Äiti ainakin kuskaa ja sponsoroi moiset reissut mielellään.

Hyvää joulua ja jne.

Ensin kuitenkin treenikuulumisia, tunnarisellaisia etenkin, koska kaksi viikkoa meni ilman yhtäkään treeniä. Ajatukset olivat siis kauhunsekaiset, kun maneesin pihalla alettiin tätä treenimään. Häiriötä oli ehkä jo liikaakin, mutta ei haitannut minua. Sinkoa kyllä vähän haittas.

-Ekalla nähtiin ihme haaluilua liikkurin luona ja maan haistelua (hevosten hajut?) En antanut mitään apuja tai lisäkäskyjä ja Sinko alkoi töihin itsekseen oma nousi varmasti. Liikaa oli sekin, että liikkuri naksautti mulle merkiksi ja kapula putosi ja Sinko meni höpöttelemmän liikkurin luo.

- Toisella sama varma ja keskittynyt ilme näkyi. Sitten maneesin pihassa ollut pentu alkoi haukkumaan jotain ja Sinko tapansa mukaan yhtyi mölinään eikä enää sitten oikein kyennyt jatkamaan hommaa itsekseen. Kutsuin sen siis pois ja lähetin uudelleen. Oma nousi ja luovutus ok.

- Kolmas oli täydellinen nappisuoritus. -> Häiriötä tähän siis, jotta ei käy liian tylsäksi.

Kaukoja jumppailtiin taas ja nyt jopa vähemmällä väännöllä saatiin sujumaan. Sinkoa ei ole tehty paikallaan pysymään. :)

Ohjattua tehtiin kans. Merkin merkitys oli haluttu unohtaa kokonaan ja sitäpä sitten muisteltiin pitkään ja hartaasti se kapula, kun on niin ihana..

- Molemmat suunnat alkaa olla hyvin hallussa -> Keskikapulan vois varmaan alkaa lisäämään pakkaan.
- Merkille vois sijoittua ehkä vähän tiiviimmin..? Youtube kertoo mulle varmaan totuuden tässäkin asiassa. :P

En tiiä tekeekö molemmat juoksua, senverran kärtyjä ollaan. Sinkon treenivire on kyllä ollut ihan huikea. Harmittavasti tauko ainakin hakuiluun tuli nyt, tuota valkeea tuele ja tulee. Ihana valkea joulu! <3


Ja asianmukainen kuvapläjäys:

Kaaraparta, tuiskutukka

Onko ihan pakko!?

:D

Sinko ja Sinkon häntä:

Heiluu....

ja heiluu....

ja edelleen.... :)

Huomaa kyllä, kelle on ruoka pihan vartiontia tärkeämpää. ;) Pipa-possu.

Olosuhteiden pakosta

Hakutreenit jatkukoon, koska lunta ei vaan yksinkertaisesti ole! Ja sehän ei meitä haittaa. Huomasin vain, että olen jo aikapäiviä sitten kirjoitellut "kauden päätöstreeneistä". Hah, niitä treenejä saa odotella

Sunnuntaina, pikkujouluista toivuttuamme, suunnattiin Ahonperälle. Lyhyt treeni ja rata (n.100m), meinasi pimeä päästä yllättämään.

1. Niina haamuili reippaasti oikeassa etukulmassa. Siirtyi sitten 3.piilolle hirvitornille.
Ajatuksena oli, että jos nyt hyvä tyhjä alkuun tulee niin, ok tai sitten Sinko tekee niin laajan piston, että löytää Niinan. -> Hyvin lähti ja tarkisti kulman ja yllättäen, kaarsi niin reilusti edeten, että Niina löytyi. Hyvä niinkin, koska turhan piikkejä välillä pistot ovat. Suorapalkka maalilla.

2. Sari oli vasemmassa etukulmassa -> Sinko teki suoran piston ja kulmasta löytyi nopeasti ukko ja sieltä suorapalkka. Taisi tulla hyvin pitkälti samoja jälkiä piilolta pois.

3. Koska Sinko oli tarkistanut ekalla pistolla lähes 50m oikeaa puolta, en lähettänyt sitä oikealle uudelleen. Seija oli 3. vasemmalla puolella, keskilinjan 60 m:n kohdalla. Lähetin noin 15 m ennen piiloa. -> Ihan kivasti ollaan saatu pistoihin sitä suoruutta ja Sinkokin on alkanut uskoa, että ensin mennään suoraan ja syvälle, jonka jälkeen vasta käännytään aluetta eteenpäin. Oikeen mukavan näköstä etsintää oli ja suorapalkka.

4. Kun Sinko tuli 3. ukolta (muuten toosi hyvin alueella edelleen edeten!) lähetin sen yliheitolla jäniksen perään. suorapalkalle edelleen.

Ilmaisut jätin nyt pois, osin sen takia, että ostin uuden rullan messarista ja halusin nähdä aiheuttaako se häiriötä. Uusi rulla on vähän pidempi, kuin oma tekeleeni ja lisäksi kovempi. Ei haitannu yhtään, hyvä homma.
Kai me ei joululomaa pidellä, vaan treenit jatkuu. :D Suunnitelmia siis rustaamaan.

Viikon vähäiset

Koko viikko meni enemmän ja vähemmän sumussa, Melkoisen rankka reissu siis oli. :)
Jouluvalmistelujen lomassa ei paljoa treeneille ole aikaa irronnut, mutta torstai-iltana ajeltiin tunnollisina maneesille.

Alkaa jo vähän joululle heittää tämä meidän touhu ja meno oli senmukaista. ;)
Ruutua treenattiin ihan uusilla vermeillä ja häiriöksi ruudun ympärille laitoin puolen tusinaa ylimäärästä merkkiä. -> Sen kummempaa vaikeutta ei ruudun paikantamisessa ja ruutuun sijoittumisessa ollut. Jossain vauheesa vain Sinko oli sitä mieltä, että tässä kuuluu nuo "väärät" merkit tuoda pois. :P
Merkkiä otettiin pitkästä aikaa -> oli hyviä, vauhdikkaita ja pysähdykset kunnossa.
Kaukokäskyt -> täysin aiheesta joudutaan  taas sen perimmäisen äärelle- jos et treenaa säännöllisesti niin edessä on tuplaten työtä taas... No ei pahasti, mutta häiritsevästi kuitenkin tahtoo liikkua eteenpäin s-m vaidolla. Mutta kun oon niin huono edelleen antamaan periksi, loppuun saatiin minua miellyttäviä vaihtoja. Jatkamme jumppaa päydänreunalla tai lankku tassujen edessä.
Maasta perusasentoon nouseminen on taas päässy valahtamaan vaajaanlaiseksi ja sitä jumppailtiin muutaman toiston verran. ->Jopas alkoi ihan pompulla nousemaan ylös.
Muuten me sitten vaan haukuttiin ja leikittiin. Uudet lelut kelpasi hyvin.

Olipahan reissu!

Väsyneenä, mutta onnellisena antoisasta matkasta on kotiduttu ja väsymyksensekaisesta työpäivästä selvitty. Onneksi lapset olivat armollisia, kun sattui vielä ope-sijaisuus heti maanantaille. :)

Sekavassa väsymystilassa räpsin kuvia kun jaksoin ja muistin.. Ja sunnuntaina aika meni enemmän seurustelun puolelle kehää seuraillessa, siinä sai kuvaukset jäädä.


Matkaseurana mulla oli ihanat naapurini ja treenikaverini Manttu ja Satu koiriensa Adan ja Lemmyn kanssa. Molemmat pyörähtivät junnukehissä molempina päivinä. EH: t sieltä tällä kertaa kumpaisellekkin tuli.

Adan kanssa ei tylsää hetkeä ole. Noutajamaista vouhotusta aamusta iltaan. Jalkalamppukaan ei ole turvassa, vaikka koira on häkissään. :D Näyttelyssä pönöttäminen eläväiselle neidille ei ole ihan ominaisinta. Taitaa toko-ja mejätreenit olla enemmän mieleen. :)

                                                                   

Lemmyn kanssa ei tullut tyttöjä ikävä!
Sanotaanko näin, että karva ja järki ei asu samassa
päässä ja tylsää hetkeä ei tämän pojan seurassa ole.
Tosi rokkari, joka kyllä varmasti nauttii haku- ja tokotreeneistä enemmän. ;)

Tässä vain osa ostoksista... :P

Temppurata

Tällä viikolla ollaan otettu todella kevyesti, koirien kannalta siis. Emäntä sen sijaan on venyny työpaikan koulutuksissa kaks iltaa ja toimittanut hovikuskin virkaa. Onneksi joululahjat saa netistä ja nekin on noudettavissa postista ensi viikolla.

Tänään irrottiin kuitenkin pariksi tunniksi maneesille ja tehtiin temppurata, jota myös kuuntelutreenikisi voidaan kutsua. Rataan laitoin ruudun, putken, pöydän ja pari hyppyä. Sitten juoksutin Sinkoa putken kautta ruutuun ja sieltä hypyn kautta pyödälle, hypyn kautta ruutuun ja sieltä putken kautta pöydälle. Näistähän Sinko oli ihan liekeissä ja alkuun putki veti vähän liikaa ja hypyn kautta ei olisi maltettu mennä ollenkaan. Pöydälle pysähtyminen meinasi olla myös vähän haasteellista liiallisen tilannenopeuden takia. Mutta mitäs siitä! Tokon vakavuutta vastaan taistellen!!

Ja eikun todellisen eläinkokeen pariin: tunnari mukaan kuvioon. Senverran helpotettu versio kuitenkin tehtiin, että tarvi mennä vain hypyn tai putken kautta. Mikä ilmiömäinen mielentilanmuutoskyky! Edes putki ei saanut hyrrää heittämään häränpyllyä ja työskentely kapuloilla oli todella hyvää. Kevään kokeita siis innolla odottaen, että päästään tositilanteisiin testamaan taitojamme.

Huomenna sitten Helsinki kutsuu ja kuvapostaus on tiedossa, kunhan sieltä kotiudutaan. :D

To- to- tokottaa!

Toko iloiseksi saa! :D

Käytiin tiistaina testaileen tuo meidän uuden koulun piha treenimielessä. Hyvät valot ja häiriötäkin mukavasti, kun iltakäyttäjiä oli liikenteessä.

Alkuun otettiin vauhtinouto ja perään tunnari. -> Nouto tosi pitkästä aikaa, vauhti senmukainen. Luovutus tiivis ja kohtuu suorakin. Tunnari onnistui! Pikkasen otti häiriötä lähellä kapuloita seisovasta liikkurista ja kun tämä vielä klikkas mulle merkin oikean kapulan nostamisesta, Sinko juostessaan vilkuili perään. Mutta jes, oma nousi jälleen ja vieraat kapulat sai olla maassa.

Ruutua säädeltiin erikulmista lähettäen ja sistä paikkaa vahvistellen. ->  Vaihtelevaa on. Nyt herää kysymys, kuinka kauan olen katsonut läpi sormien ja päästänyt tilanteen näin kehnoksi. No meillä on talvi aikaa. :) 

Valotolpan ja lipputangon kiertoja välillä pysäyttäen. -> Tämä meni ihan muisteluun koko touhu, koska sitten kesän ei olla mitään kiertoja otettu. Etenkään mitää tolppia ei  ole kierrelty ja Sinkolla oli vaikeuksia hahmottaa kohdetta.

Tunnari vielä kerran, että saatiin testata oliko ensimmäinen pelkkä onnenkantamoinen. :) Hienosti meni, mutta liikkurin klikkaus oli vielä suurempi häiriö, kuin ekalla kerralla ja Sinko vei kapulan onnellisena liikkurille. Kutsulla tuli luokse, mutta oli niin touhussa, että kapula putosi jalkoihin. Pitotreeniä luvassa siis.

Onni on muuten yyper reipas naapuri/treenikaveri, joka tomii apparina/liikkurina. :D

Torstaina maneesitreenit

Kaukojumppaa -> Alun sähläys lyhyellä matkalla sai hermon hetkellisesti kiristymään. Onko se liikkeen hyvä mielentila unohtunut tosiaan? Matkaa lisäämällä keskittyminen parani. Eteenpäin liikkuminen olis ollu varmaan ihan karseaa, mutta laiton Sinkon tokoesteen taakse, esteessä yksi lauta. Ja siinä jauhettiin vaihtoja vailla minkäänlaista kaavaa. Myös aksapöydällä, etutassut reunalla jumppailtiin. Eikä tiputtu pöydältä kertaakaan. Välillä ongelmana edelleen istu-seiso vaihdolla pakitus.

Aksaesteillä päästeltiin höyryjä -> Jyväskylän reissulta tuttuja kiemuroita yhdellä ja kahdella esteellä mitälie hömppää ja välillä pöydälle rauhottuun. Putkeakin tottkain,se on niin ihana. <3

Perään ruutua, taas -> Ensi lähetyksiä lyhyellä matkalla erinlaisita kulmista ja loppuun pari koe-etäisyydeltä. Paikka oli parempi, kuin pitkään aikaan! Tuon keskemmäksi se ei varmaan tule, joten pitää muistaa nyt pysyä tuossa ja vaatiakin sitä Myös kokonainen liike tehtiin, kun Sinko ei tarjoillut maahanmenoa kertaakaan seis-käskyllä. Pitää muistaa taas olla ottamatta pitkiin aikoihin uudestaan.

Taipuu taipuu!

Kyllä se kovinkin likka antaa myöten, kun riittävästi hiotaan! On nimittäin olleet hyvinkin tuottoisat treenit tällä viikolla. :)

Ensimmäinen, jos nyt ei läpimurto niin suunta oikeaan kuitenkin, saatiin aikaan lauantaina iltana yläkoulun kentällä (juu, toiset bilettää..) ruudun kanssa.
Useiden toistojen ja minun erinlaisten sijaintien kautta taisin saada rutiiniin semmosen rikkeen, että Sinkokin skarppasi ja tarjoili ruudussa kohtuullisen keskellä olevaa paikkaa ja ennakoi maahanmenoa harvakseltaan. Varmaan vain kahdella ensimmäisellä kerralla.
- Jätin S:n 20m päähän ruudusta ja menin lähettämään sitä ruudun läheisyyteen puolta vaihdellen.
- Vasemmalta ohjaten oli koiralle vaikeampi. lopussa lähetys lähempänä ruutua.
- Lopussa tarjosi jo aktiivisesti paikkaa ruudussa vaihtaen, että mikä kelpaa.


Hakutreenit 23.11.2014 Lampisaaren risteyksessä.

1&2 haamut etulmiin 50 m , suorapalkoin -> otin lähetykseen lyhyen liinan avuksi, kun taas on menneet lähetyksen ihan tyhjään virpomiseen ja säätelyyn. Yksinkertainen on kaunista ja toimivaakin ja molemmat kulmat tarkistettiin hyvin, suorin pistoin.

3&4 haamut ensin molemmin puolin 50m, 3 suorapalkka, 4 ilmaisu -> 3. meni hienosti, joskin mm:hen sijainti ei ollut ihan se mitä ajattelin, Sinko kuitenkin eteni suoraan 50 m ja kaarsi kauniisti aluetta eteenpäin tehden löydön. 4. lukitsi hyvin suunnan suoraan, mutta kuitenkin lähti kaartamaan aluetta liikaa eteenpäin =joko ukko olis jääny löytymättä tai se varmempi vaihtoehto, olis tehny piston taaksepäin. Kutsuin siis takaisin ja lähetin uudestaan ja tämä meni nappiin!? Ei mitään höpinöitä keskilinjalta lähdössä jne. Ilmaisu oiken hyvä ja näytölle roikuin liinassa loppuun asti.

5&6 haamut edelleen molemmin puolin 50m jonka jälkeen lähetykset. 5 suorapalkka ja 6 ilmaisulla.
->  5. meni samaan tyylin kun aiemmat ja 6. lähti hyvin heti ekalla lähetyksellä, aika kauan etsi ja ehdin edetä keskilinjaa hyvän aikaa, kun näij Sinkon. Se pysähtyi n. 25 m ennen keskilinjaa ja touhusi jotain, ehkä korjasi otetta rullasta. Kutsuin sitä rauhallisesti ja lähdettiin näytölle. Koska en ollut varma oliko sillä ollut rulla suussa jo aiemmin, roikuin perässä niin pitkälle että näin maalimiehen. Hetken ajattelin, että se nappasi rullan suuhun siinä minun nähden.
Maalimies kertoi, että S oli käynyt kahteen kertaan piilolla, ilmeisesti rulla oli jäänyt ottamatta suuhun ekalla kerralla ja Sinko oli palannut ja ottanut homman uusiksi. Pieni aivopieru siis ja varmaan sillä se hoopoili eikä tullut niin varmana asiastaan keskilinjalle.

7 yliheitto ja pakenevan ukon perään ja suorapalkka. -> Oikein kiva lopetus hyvälle treenille.

Kai se on siinä iässä

Aina elänyt siinä haavemaailmassa, että nartut on helppoja. Ja kilinkellit sanon minä!

Viikon treenit ovat siis menneet teemalla "kyllä kyllä, mutta teenpä nyt kuitenki näin. Mitäs siihen sanot?!"

Keskiviikko, yläkoulun kenttä

Ruudussa tarjoillaan taas liian lähelle nauhaa valuvaa paikkaa ja välillä ruudun sisälle mennään vasemmasta sivusta tai jopa takasivulta.

Luosetulot x3 todella hyvät. Myös jätössä maahanmeno ja siellä kutsun odottaminen .

Tunnarissa kuitenkin päästiin se olennaisen äärelle eilen ja treeni poiki myös ajatuksen  siitä, kuinka jatkossa toimitaan kokeessa.-> ennen kehäänmenoa tehdään pohjille pari kolme tunnaria.
- Ensimmäisellä ei haistellu ollenkaan, (pohjille tehtiin luoksetuloa ja ruutua) ja nappas ekan kapulan vain suuhun. Kuin suoraan kahdesta ekasta kokeesta. Kolmannella kerralla toi oikean... kapulat kellotauluna
- Toisella kekittyi paremmin. Olisi saanu kyllä rauhallisemmin mennä, kapulat vähän vaihto paikkaa ja palautus oli huono, kapula putosi jalkohin. Kapulat rivissä.
- Kolmennelle ei meinannu lähtiä, tarvi lisäkäskyn. Selvästi jo alkoi aivotoimitaa löytyä, kun kapuloilla toiminta oli korrektia. Luovutuskin ok. Kapulat rivissä.
- Neljäs oli pikku tauon jälkeen ja pohjille tehtiin muutama ruutunjuoksu. Tämä oli kyllä niin hieno, että jopa mulla tuli uskoa siihen, että tästä vois tulla jotain! Lähtö kapuloille oli jo niin keskittynyt (käskyn saatuaan istui sekunnin vielä paikallaan ja lähti kapuloille sievässä laukassa.) Haisteli tarkasti kapuloita ja kolmannen kohdalle jäi ja nosti sen. Oman siis. En tiedä olisinko toivonut, että tarkitaa kaikki, mutta kokonaisuudessa näkyi nyt ne kaikki jutut mitä luulin mahdottomaksi yhtälöksi Sinkolle. Kapulat kellotauna.

- Treeneissä oli käytettävissä liikkuri.
- Koira näki kapuloiden viemisen ja näköjään kestää sen. Treenattava asia edelleen.
- Koiralle selkeä toimintamalli ja rauhoittava rutiini??
- Kellotauluna olevat kapulat on vaikeammat, kuin rivi.

Torstai, maneesi

Kokeenomainen pätkä:
-Luoksetulo. Jes! Tässä alkaa olla nyt vauhti ja stopit kohillaan. Ja lähtöluopaakin maltetaan odotella kyynärät maassa.
-Ruutu, jossa paikka edelleenkin liian laidassa.
-Tunnari. KAUNISTA!!! En tiedä mitä ihmettä tapahtui, mutta kaikki meni just nappiin. Toivottavasti tuo liikkurin kokeessa aiheuttama kiihtyminen+ kiire (johtuen palkattomuudesta yms) toistojen kautta saadaan pois. Sinko siis todellakin osaa. :) Kapulat kellotauluna

Ruudun paikkaa haettiin vielä ruudussa olevalla palkalla x2, mutta siitä juostiin ensin ohi.. Toinen kerta sujui.
Kohtuullisen hyvin sain vain vaatimalla omaa silmää miellyttävää sijaintia ja siitä vapautus minun luo leikkimään. Ihanan aktiivinen se on ja ei ollenkaan emmi lähteä ruutuun aina vain uudestaan. Jostain syystä Sinko yrittää tehdä asioita omanpäänsä mukaan. Loppuviimein taipuu tahtooni ja molemmat saa mitä halutaan: minä koiran keskelle ruutua ja S lelunsa. Meillä ei näköjään enää opeteta, vaan oikeasti koulutetaan.

Mitä..! Se on kuriton!

Sunnuntain hakutreenien leppoisa teema vaihtui natsikurinillitykseen, kun Saikkonen oli todellakin sitä mieltä, että mulla ei ole mitään asiaa kertoa mihin suuntaan sitä oikeen juostaan. Ja suoraan juokseminenhan on todella vaikeaa...

Mukavaksi "kauden päästöstreeniksi" suunniteltu norjalainen sekametsä, 5 pistolla 3 suorapalkalla ja 2 ilmaisulla meni siis niin penkin alle, että uusintakierrokselle jouduttiin. Viimeien niitti oli se, että 3 ukko ei ollut siellä missä piti, vaan ulkona koko hakuradalta ja Sinkoa 3-4 kertaa samalle puolen pistottaen se melkein nappasi rullan suuhun, ennenkuin älysin virheeni. Ei siellä ketään ole.. Voi dääm.. Nuo tyhjän paukutukset olivat kuitenkin treenin parhain osa + 4 ukon etsintä ja ilmaisu.

Toisella kierroksella sitten mentiin tyylin haamu- lähetys- suorapalkka- tyhjä- haamu- lähetys-suorapalkka jne. Otin rullan pois kaulasta.

Alkuun tyhjät oli ihan hirveitä, vaikka alue oli tallottu hyvin. Tuuli on todella mitätön.

Välillä S jopa seisoskeli 30 m päässä katsellen minua, mutta annoin vain uuden käskyn ja kehuin vuolaasti, kun jatkoi työskentelyä.

Epävarmaksi sain sen sillä, että otin sen takaisin keskilinjalle, kun se lähti ihan muualle minne olin sitä lähettämässä. Painetta siis oli ja välillä uusintalähetykseen tarvittiin usempi käsky.

200 metsiä mentiin ja loppuun saatiin jo oikeasti hyviä suorituksia. Tiimin toinen puolikas taisi oikeasti huomata mikä oli jutun juoni. Ainakin se ilme ja työskentely muuttui rennommaksi ja huolellisemmaksi joka suhteessa, kun pidin pääni. 

Illalla tehtiin Teron kanssa vielä helppo haamu-piiloon-lähetys treeni ja edelleen S välillä yritti luikkia ihan käsittämättömiä suuntia käyttäen ukolle, mutta en antanut sen tehdä moisia omia valintoja. Jälleen päästiin yhteisymmärrykseen siitä, kuka päättää ja toivottavasti ensi sunnuntaina homma sujuu jouhevammin. Treenin täytyy olla kyllä paljon kevyempi, henkisesti siis. :)


On pitänyt myös miettiä, mitä sitä talvella oikeen treenataan:

- paikalla olot, istuminen ja makaaminen
- metrin hyppytekniikka
- tunnari
- eteenmeno
- jäävät
- luoksetulon ja kaukojen alun maassa pysyminen
- metsässä hyöritään niin kauan kun kelit sallii -> hallinta, suorat pistot, edelleen taaksepäin työskentelyn karsintaa

Täällä taas

Hah, ei kai tässä mitenkään innokkaita olla, kun ensi vuodelle on kokeita katsottuna.
Treenit siis jatkukoon.

Urakka aloitettiin tekemällä seuraamista, luoksetuloa ja tunnaria. Tarkoituksena saada aikaan kokeenomainen tilanne tunnarin suhteen ja katsottua johtuiko viime kokeen huolimattomuus kiireestä palkalle.

Seuraaminen taattua laatua. Pikkasen keulimista, mutta se ei tod. haittaa.

Luoksetulossa maassa olo ei oikeen tahtonu maistua, mutta odottelin ja odottelin ja menihän ne kyynärpäät taas maahan. Itse liike oli hieno!

Ruutu muuten ok, mutta meni maahan jo seis-käskyllä. Toinen ruutu oli melkonen roiskasu, kun S katteli selän takana olevia treenikavereita.. Topakalla käskytyksellä teki kuitenki homman kympin arvoisesti.

Tunnari tehtiin ensin kompostiverkon kanssa ja ensin ei kapuloille edes meinattu löytää..
Liikkurin olessa käytettävissä, jauhettiin sitten ihan urakalla. Kerran Sinko toi väärän. Ei edes haistellu, nosti vain ekan mikä vastaan. Otin kapulan vastaan mitään sanomatta ja lähetin takaisin töihin.
Varmaan 5-6 onnistuneen toiston jälkeen saatiin lopettaa tosi nättiin suoritukseen, kun kaikki kapulat tarkistettiin hienosti. Tosi lähellä oli hosua ja nostaa se oman viereinen kapula, mutta jatkoi vielä.
Kokoajan teki hyvällä asenteella hommia, viimeselle tarvi lisäkäskyjä. Mikälie aivopieru. Saatto ottaa häiriötä muista koirista, mutta siihenkin on totuttava.

Jääviä tehtiin myös. Kaikki ok. Voi kun se istuminen onnistuis kokeessaki... Mitenhän minusta tuntuu, että syy on minussa, kun on epäonnistuttu.

Täysin asiaankuulumatonta :)

Pakko jakaa teidänkin kanssa tämä onnenhetki. Onnenhetken kokijana Aava 11 vuotta.

La-la-laiskottaa

Juu-u. Ollaan oltu sitten kunnon tauolla. Ei olla tehty mitään. Oikeasti. Kovasti on vain kuljettu pitkin Oulaisten metsiä (eksytty kerran, ihan huolella :O) ja katuja (täällä on i-h-a-n-i-a vanhoja taloja muillakin, kuin meillä). Tauko on näkynyt S:n hysteerisenä pallontappona pihalla... Odotan mielenkiinnolla torstai iltaa, kun treenit taas jatkuu...

Ennen treenejä pitäisi kuitenkin tietää mitä treenata.. Lemmikkipalstoilla on kiivas keskustelu käynnissä ensi vuonna voimaan astuvista tokosäännöistä. Olen alustavasti suunnitellut, että odotan mitä sinne sääntöihin tulee. Epätoivo tunnarin koevarmuuden suhteen ei ole kovin syvä ja eräänlainen suunnitelma tähänkin on tehtynä. Tämä tuntuu todella naurettavalta: Tokohommat piti lopettaa TK2:seen. Nyt sitten haaveillaan EVL:stä. :P

Kyllä siellä haaveissa on myös ne hakukokeet..
Hakukausi laitetaankin pakettiin lähipäivinä. Kohtuullisen hyvillä mielin jäädään talvitauolle: risteilyyn on saatu tolkkua, valeilmaisut ja ilmaisu yleensä on saatu korjattua ja maalimiesmotivaatio on kunnossa. Myös hallinta-asiaan maalimiehellä päästiin tutustumaan kesänaikana. Vielä haluaisin vahvistaa etukulmatyöskentelyä ja suoria pistoja ylipäätään viimeisissä treeneissä. Illat pimenee, joten arki-illat ja treenit on mahdoton yhtälö. Viikonloput menee jääkiekon parissa ja tilaisuudentullen sohvalla perheen kanssa löhöillen.

Seinäjoki kr

Paavo Mattila

" Hyvärakenteinen, aavistuksen lyhyeltä vaikuttava narttu. Kevytpiirteinen pää, kevyt runko, hyvä ylälinja. Lantio saisi olla hieman pitempi ja raajojen kulmaukset aavistuksen selvemmät. Karva ei aivan parhaimmillaan, lievää ahtautta takaliikeissä. Miellyttävä käytös. "

AVO EH1

Mukavaa oli taas koko rahan edestä ja seuraavaksi suunnataan joulukuussa Messariin- Sinko jää tosin silloin kotiin. ;)

Treenitauko jatkuu vielä kuun loppuun ja hallikausi starttaa marraskuussa. Sitten taas pureudetaan omiin ja muidenkin ongelmiin.

Kuvat: Satu Pietarila

Oih ja VOIh

Tänään Kokkolassa koe ja tuomarina Salme Mujunen.
Jo ensi metreillä tuli semmoinen episodi, jollaista ei olla kohdattu vielä kertaakaan ja toivotaan ettei tarvikkaan.. Vieruskaverimme sai oman vieruskaverinsa kimppuunsa ja me muut kolme koirakkoa luikittiin kehästä karkuun. Saimme rauhoittua hetkenaikaa, mutta pohdin jo tosissani kokeen keskeyttämistä, koska Sinko oli semmoisissa tiloissa. Hyvin meni kuitenkin muutamia pikkujuttuja lukuunottamatta.

Paikkamakuu 10  Voi jee!

Seuraaminen 10  Ei kyllä ihan tuolta tuntunut, pikkusen oli hermostuneen olosta.

Istuminen 0 No näpsäkkä seisominen oli joo..

Luoksetulo 6,5 Meni hyvin maahan, mutta selkeästi yksinjääminen alkoi ahdistamaan (paikkamakuu suoritettiin samalla sivulla) ja oli noussut istumaan. Itse luoksetulo oli paniikinomaista laukkomista jotain pakoon...kunnon banaanikaaret, teki molemmat pysähdykset oikein (hyvää siis oli kuitenkin tässäkin).

Ruutu 9.5 Paikka liika sivussa ja olisi saanut mennä suoremmassa linjassa ruutuun.

Hyppynouto 10

Metallinouto 10 Erityismaininta siitä, että kiersi kepulan taakse ennen sen nostamista.

Tunnari 0 No joopajoo..meni niin nätistä kapuloilla ja haisteli niin huolella. Kiire taisi tulla kuitenki ja nappas viereisen..Niin lähellä! Mutta suunta parempaan on.

Kaket 8,5 Meni kyllä jätössä maahan, mutta oli noussu jo melkeen istumaan ennen kun pääsin käskytyspaikalle. Muuten teki mallikkaan vaihdot. Jumppa on tuottanut tulosta.

Kokonaisvaikutelma 10

VOI2 228 pisteellä, sij.2/5

Sinko luonnetestissä (video lisätty 8.10)

Rovaniemi 5.10.2014
Tuomarit: Riitta Lehmuspelto ja Maarit Salla

Toimintakyky +1 Kohtuullinen
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +1 Kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma

157 pistettä

Yllätyksiä tuli sen verran, että olin kelkalle valmistautunut suurin tukitoimiin, jotta päästään siitä yli. Sinko olikin niin kovis, että jälkeenpäin ajatellen taisin olla minä jolla enemmän pelotti. :P Luonnollisesti vieraiden kanssa leikki on ihan nounou ja vähän me sitten leikittiin siinä kahdestaan. Videota pukkaa, kun kasvattaja joutaa.

https://www.youtube.com/watch?v=XHtgnKycELQ

https://www.youtube.com/watch?v=2kdLVLKYcQg

"Ja jos luovun sinusta, silloinko epäonnistun...?"

Tänään oli se päivä, jota jokainen lemmikinomistaja pelkää ja se vääjäämättä tulee aina myös eteen..

Luopumistyötä olemme perheen kanssa menneen kesän tehneet, mutta puhelimeen tarttuminen ja sen viimeisen askeleen ottaminen sai hengen salputumaan ja kädet tärisemään... kyyneliä niellen soitin puhelun jonka olisi niin mielelläni jättänyt soittamatta...

Ajatuksissa vahvana oli kuitenkin tunne epäonnistumisesta ja luovuttamisesta liian helpolla (valitettava tosiasia on kuitenkin se, että raha ei kasva puussa) ja toisaalta taas lojaalisuus vanhaa kaveria kohtaa. Ei rakasta  perheenjäsentä tahdo kiusata säryillä, iho- ja kynsivaivoilla ja nyt viimeisimpänä vanhuuden ja kipujen mukana tuomalla eroahdistuksella. Arki pitää saada pyörimään, mutta kaverin yksinjättäminen ei ole ollut vaihtoehto. Oli siis aika sen viimeisen palveluksen.

Helpotuksesta puhuminen tuntuu pahalta, lähes sydämettömältä. Niin se kuitenkin on: jatkuva huoli ja murhe on poissa. Ikävä ja muistot tilalla. Masteri sai mennä sinne, missä kaikki on hyvin. Aina.

Kaivaten: Outi, Tero, Aava, Ville, Pipa ja Sinko

Hikeä ja naurunkyyneleitä

Ihan järkyttävän vaikeaa tuo aksa! Se ei niin oo meidän (minun) laji. Täältä löytyy koira innokkaalle kartturille lainaan!!!

Linkki videoihin: https://www.youtube.com/user/Riina8675309/videos?shelf_id=0&view=0&sort=dd

Mitään en voi kehua oppineeni, mutta oli ihan mielelttömän kiva reissu Jennan ja Naavan kanssa-

tavattiin Riinan ja Zeldan kanssa pitkästä aikaa. Kyllä oli mukava tavata taas briardistituttuja ja jälleen tavatiin livenä ihan uusiakin kasvoja (tai kyllähän me teidät blogien kautta tunnetaan).

Hiki siis tuli ja koirallakin oli kivaa, niin mikäs siinä sitten ollessa! Jyväskylän kirous on edelleen yllämme, koska paluumatka alkoi, kuinkas muuten kuin- eksyen. ;)

Talvi tulee!

Ääk!! Eihän me vielä olla talvitaolle valmiita.
Iltalenkillä sitten intouduttiin tekemään esineruutu.

Poljin kaksi kaistaletta, 10x50m. Toiseen oma tuttu esine ja toiseen vieras, koululta tuotu hansikas.
Kaistaleet olis pitäny talloa kauemmas toisistaan ja minun huomioida tuuli (vasen sivutuuli) paremmin. Nyt S paineli ekan kaistaleen perälle hyvin, mutta sai hajun kakkoskaistaleen esineestä ja toi sen ensin.

Siirryin ihan vähän lähetyssivulla ja sain Sinkon menemään udelleen ekalle kaistaleelle ja sieltä se toinenkin esine löyty! Sitten päästiin autolla odottavalle superrherkkupalkalle. :)
Nyt täytyy pitää tuo esineruutu tuolla mallilla ja vahvistaa vain tuota pistotyöskentelyä ruudussa. Luulen että olen tosipaikantullen niin tumpelo etten osaa seurata mitkä alueet koira on tarkastanut ja mitä ei. Pysyy paremmin kontrolli hommassa. Esinemotivaatiota unohtamatta!

Ollaan myös pompittu tuota omaa metristä kapulan ja patukan kanssa. Pari kosketusta paluulla on sattunut, asenne kuitenkin semmonen "Perkule, täältä tullaan!". Sattui myös vinoon menneen heiton ansiosta hieno oivallus koiran osalta, kun ehti jo ottaa suunnan esteen kiertoon paluuhypylla, mutta korjasi ihan viime tingassa, eikä edes este kolissu.

Eteenmenot on olleet hienoja ja olen vaatinu maahanmenoa nyt ihan aina ja nyt menee kerrasta. Jalkapallo viety jokakerta koiran nähden, eikä se aina ole piilossakaan ollu.

Jäävissä istuminen on meinannu töksähtää seisomisen puolelle, kun olen ajatellu liikkua reippaammin. Ehkäpä teen kuitenkin selvän eron edelleen seuraamiseen ja jäävien valmistelevaan osuuteen juurikin tuolla vauhdilla. Kärsiköön sitten vähän taiteellinen vaikutelma.

Kiva näin loppukaudesta potea kauheaa PK-kisakuumetta.. :/

Onneksi saatiin LT paikka ja yksi tokokoe on tulossa. (jonne tavoitteeksi asetettu onnistuminen tunnarissa) Niin ja ne näyttelyt.. :P


Lauantaina otetaan Jennan ja Naavan kanssa suunnaksi Jyväskylä. En kyllä oikeesti yhtään tiedä, mitä me agilitykoulutuksessa tehdään... Noh, päästään hotelliaamiaiselle. Ja saadaan laadukasta kuvamateriaalia tänne.

Tasotesti

Jotta taas tiedettäis, mitä pitää treenata treenikamut teetti meille kokeenomaisen treenin.
Ratana uusi Ahonperän maasto, joka vasemmalta puolen melko selkeää maastoa, metsäkoneenura ja etukulmassa kuoppa. Oikea puoli loivassa rinteessä ja takakulmasta n. 30 viimeitä metriä isoja kiviä takarajalla sekä metsäkoneura.

1. Lähetin Sinkon ensin oikealle, koska sinne se tahtoi ja meillä on melkolailla rutiinina aloittaa oikeasta kulmasta. Teki kohtuu suoran piston ja tarkisti epätavallisen laajan (Sinkolle siis) alueen, tullen takaisin keskilinjalle n. 30m aloituksesta. Kehuin ja kutsuin luokse. Olin kyllä kuullut pressun kahinaa, mutta rullatta Sinko takaisin tuli.
2. Lähetys vasempaan etukulmaan, josta nousi ukko. Oli hyvä homma kaikkineen.
3. Uusi lähetys oikealle, jonne teki ihan mallikkaan, kapeahkon piston.
4. Toinen pisto vasemmalle, oli aika luokaton, mutta ehkäpä todellisuusessa sieltä olisi ukko noussut, jos olis siellä ollut. Mutta tarkistettavaa aluetta minusta jäi vähän, kun S kaarsi liiaksi aluetta eteenpäin. Syvyyttä siis riittävästi ja eipähän tehty taaksepäin.
5. En saanut Sinkoa menemään suoraan vaikka kuinka yritin. Se haistoi heti keskilinjalla ukon ja nosti sen n.75m suurten kivien takaa. Ihannesuorituksessa kivet olisi kierretty, mutta S kaasutteli ukolle kivien välistä edeten suoraan pistolla vain jokusen metrin. Mallikas ilmaisu ja näytöllä otin hallintaa, ennen palkkaa.

Eli siis ekalla pistolla oli ollut tyhjä umppari, jonka S oli tarkistanut, mutta selvittänyt hienosti!

Otettiin vielä toinen kiekka Sinkolle, koska halusin sen tekevän vielä hyvät etukulmat suorapalkalla ja olin ihan tyytyväinen sen työskentelyyn. Olin varautunut huutamaan sen pois, jotta taaksepäin työskentelystä ei enää palkkaa tulisi.

Päivän kompostiverkkotunnari meni myös hienosti, seuraaminen oli tosi reipasta ja istumiset nopsia.

Räpsyjä

Vapaapäivää on vietetty jännäämällä Raision PK-mestisläisten puolesta.

 Onnea Varikselle, Peipolle ja Aapolle ohjaajineen!!

Käytiin metsälenkillä, ihan kameran kanssa.

Touhuviikko

Jokin ihme virtapiikki, jota myös treenimotivaatioksi voidaan kutsua, on vaivannut koko viikon.
Maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona ollaan treenattu tokojuttuja:
Ruutua, joka vaatikin pienen tehokuurin paikan valahtaessa liikaa vasempaan reunaan ja koiran ennakoidessa maahanmenoa. Tai meni maahan heti seis käskyllä, liikkuen lisäksi ihan törkeästi eteenpäin. Eilen vielä pari toistoa ja oli nyt paikka ym. kunnossa.
Tunnaria, kompostiverkolla ja ilman. Edistyy kovasti niin mielentilan, kuin suoritusvarmuudenkin suhteen. Olen tykänny liikkeen ilmeestä nyt kovasti: varma, ei liian kierroksilla, ei painetta ja liian yrittämistä. Merkkaan verkon läpi tassulla läppäämällä oman varmasti- toivotaan ette tuosta tule mitään ongelmaa jatkossa vaan nostaa sitten ilman verkkoa olevan oman varmasti ilman kuoputteluja.
Kaukoja, jumppaillaan edelleen vaihto kerrallaa. Mitään tarvetta koko liikettä ei ole hioa, kun se sujunee ihan ok myös kokeessa. Kuitenkin i-s vaatii työtä, kun S pakittaa siinä vähän..

Keskiviikkona ja tänään ollaan painittu (melkeen kirjaimellisesti) esineruudussa koiran totaalisen sikailun takia. Kyllä saattaa pikku B olla onnettoman näkönen ruudussa, kun ei oikeen huvita ja akalle ei kelpaa. ;)
Kahden ruudun ajan käytiin neuvottelua siitä, kuka tätä leikkiä johtaa ja mennäänkö sinne minne minä lähetän ja tuodaanko niitä esineitä mulle vain saako koira päättää.. Lopputulema oli se, että kolmanne ruudun jälkeen työnjohto oli tyytyväinen ja Sinko sain kyydin kotiin.
Tänään kertaus. Ruutu  50x50m Ahonperälle jälleen, mutta uuteen paikkaa. Kolme esinettä (kulmat+ keskellä), kolme lähetystä ja kolme esinettä (palkkaus jokaiselta). Pieni tuumaustauko oli toisella esineellä, kun S ei nähnyt minua lähetys-sivulla pusikon takaa ja taisi moinen olla liian vaikea asia vielä. Kun liikuin senverran, että näköyhteys palasi ja kehaisin pienesti, tuli satalasissa hansikkaan kanssa. Hyvä tyttö ja isot kehut ja superloppupalkka.
Merkasin perjantaille valmiin ruudun loivaan, lähes puuttomaan rinteeseen ja siitä käytiin nostamassa yksi vieras esine takakulmasta,(töistä toin muovipussillisen parittomia sukkia ja hanskoja syksyn treenejä varten.)
Tämä oli ihan täydellinen!

Illaksi paineltiin vielä Ykaan hakutreeneihin.
1.(oik. etukulma) vieras mm pressunalla 50m. suorapalkka. Lähti hyvin kulmaa kohden, mutta n. 30m edettyään lähti kaartamaan aluetta eteenpäin. Löytö kuitenkin heti ekalla kerralla.
2. (vas, etukulma)umpipiilo (2hlöä)50m. ilmaisu. Wau!
3. 50 m suorapalkka, tarkoitus oli saada etenemään alueella ja se onnistui.
4. Vahinko tyhjä, jolla ensin kaarsi taaksepäin ja korjasi sitten edeten takarajalla n. 30 m. Kehuin hillitysti. Tuli itsekseen pois.
5. Uusi lähetys vähän edempää ja vieras mm löytyi suoran piston päästä.

Mahtavaa, että kahden ihan vieraan ukon kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Lisäksi pystyttiin tekemään vähän vieraammassa maastossa hyvää työtä molemmat!

Tunnarituskaa

Mutta ei auta laittaa päätä puskaan ongelman edessä!

Päivä 1: oman piilotusta pitkään nurmikkoon ja naks, kun löysi. Ei siis kapulan tuontia ollenkaan.
Näitä 2x5 sarja.

Päivä 2: Ensin kompostiverkon alla (nurmella) oma + 1 vieras, sitten oma + 2 jne.. aina oma + 5 vierasta asti.
Naks oman merkkauksesta. Näitä ihan reilusti 5-6x aina paikkaa ja omaa kapulaa vaihtaen.
+ Itseluottamus näkyy nousseen kohisten, lähtee kapuloille heti käskystä varmana ja tarkkana.
+ Ei yritä saada kapuloita suuhun verkon läpi paitsi sitä omaa kuopaisee välillä.
++  Loppuun yksi kokonainen liike (hiekalla) ilman verkkoa ja oli hieno!

Päivä 3:  Alkuun oman piilotusta pitkään ruohikkoon ja kompostiverkon alla 1+5 x3.
Ja vielä koko liike ilman verkkoa.
+Sinkolle 10 pojoa ja papukaijamerkki koko treenistä!



Treenilistalla ennen koetta on myös:
- Kaukoihin tarkemmat vaihdot, meinaa steppailla.
- Ruutua eri variaatioin.
- Metallin vauhtinoudot
- Istumista, istumista.. :p
- Paikanmakuu, eritoten sinne jääminen jousitta.

Ongelmanratkaisukykyä(kö)?

Sinkon väläytettyä valeilmaisujaan pariin otteseen oli siis todellakin peiliin katsomisen paikka. En ole edelleekään sitä mieltä, että syynä olisi paineistuminen, mutta täällä toisessa päässä se vika toki on!

Koko kesän on "jankattu" ilmaisua, koska välillähän S ei ilmaissut löytöjään ollenkaan (jäin vain hengailemaan maalille) tai sitten välineongelmien vuoksi ilmaisu ei onnistunut.
Minä sitten koiraan palkkaamaan yms. koska kuvittelin sen olevan tie onneen ja autuuteen.

Kun sitten totesin koko kesän (ja aiempien kesien) painimisen jälkeen, että norsi ei Sinkolle sovi ja rullatyyppi vaihdettiin ruotsalaiseen oli pettymys toki suuri, kun koira rallatteli rulla suussa pahimmillaa heti, kun sen pistolle lähetti. Ja sitten astuivat kuvioon ihan puhtaat valeilmaisut: mennään metsään ja kun heti ketään löydy napataan kuitenkin rulla, koska siitähän sitä glooriaa on aiemminkin tullut...että semmosta..

Virhe: Liian yksitoikkoiset treenit ja vääränlainen palkkaus.
Korjataan: Suorapalkkakuurilla, tarvittaessa otetaan irtorullat käyttöön. Pääasiassa nostetaan maalimiesten arvoa entisestään ja ohjaaja pitää turpansa kiinni, kun koira tulee rullan kanssa keskilinjalle. -> Tehty ja tuottanut tulosta. Irtorulliin ei ole lähdetty, vaan rulla roikkuu kaulalla, vaikka kaikki ukot olis suorapalkalla. Rullan napsiminen on pysynyt kolmet treenit poissa kuviosta.

Treenit on menneet kaavalla 3-4 suorapalkkaa ja yksi ilmaisu, ilmaistava ukko joka kerta eri. Nyt kuitenkin ekalla aina suorapalkka.
On tehty myös norjalaista sekametsää, koska pistojen suoruuteen piti toisaan puuttua ja aina valmiit ukot on..tylsiä.
Nyt kun mietin, niin ei ihmekään, että koko homma koki inflaation tänä kesänä. Mutta vähäisen treenin takia, oli hankala tehdä suunnitelmia ja vaihdella treenejä, jotta todelliseen ongelmaan saisi syventyä.
Mutta tosiasiahan on,että laatu korvaa määrään! Ja kokeessahan se todellisuus sitten joskus paljastuu.

Viimeksi eilen käytiin lasten kanssa tekemässä treeni:
Muistikuvilla 1. ja 2. 50m ja suorapalkat.
3. valmiina 50m
4. ilmaisu.

Kiintorulla kokoajan kaulalla ja vaikka ekalla Sinko ei uponnut riittävän syvälle ja palasi takaisin. Mutta ilman rullaa. Jeh!
Pistoihin on parin treenin ansiosta saatu hyvin suoruutta ja suorapalkoilta se tulee kohtuullisesti aluetta edeten. Mutta kun ilmaisun aika tulee, niin kiire? aiheutti sen että paluu tapahtui eilen samoja teitä ja keskilinjalla perässä juosten. Näytölle mentiin kuitenkin hyvin suorinta tietä.

Tunnariin mulla ei mitään järkevää ajatusta tullut, mutta tehdään sitä nyt silleen, että väärät on verkon alla ja oma päällä. Tämä on ongelmankiertoa, tiedän. :D

Tunnustan

-Haun suhteen treenit ei ole sujuneet ihan niin kivasti, kun toivoa sopisi..valeilmaisut on saatu pariin otteseen treeneihin mukaa. Mutta hyvä, että treeneissä!
-> Niitä on korjattu suorapalkoilla nyt parit edelliset treenit ja tänään kolmen sp:n jälkeen otettiin ilmaisu. Moitteeton ja helpotuksesta saatoin huokaista myös, kun rulla kanssa juostiin sujuvasti suorapalkoille.
-> Edelleen pistojen suoruuteen saa kiinnittää huomiota ja muistikuvin sunnittelin hommaa lähteä eteenpäin viemään+ sisääntuloilla aluella liikkumiseen taas jotain järkeä. Tänään toimittiin jo suunnitelman mukaan.

Tottiksessa ollaan hiottu toistojen kautta varmuutta hyppyyn, otettu noutoja rinnakkain olevilla esteillä ja saatu meno- ja paluuhypyt tehtyä oikeinkin! Suuri on kiusaus mennä metrin ja palata A:n kautta ja päinvastoin. Tasamaanoudossakin olis kiva ottaa pikku loikka paluumatkalla. :P Noh, posiitivisia ongelmia.
Eteenmenoja on tehty valmiille ja koiran nähden viedylle palkalle useampaan otteeseen ja olen maahanmenon vaatinut ennen patukalle syöksyä. Hyvin on sujuneet.

Tänään käytiin SPL-Raahen kentällä katselemassa hakukokeiden tottiksia ja tilaisuus käyttettiin hyväksi myös treenimielessä. Ensin vapaahypyillä metri edestakaisin, sitten patukkaan noutaen, A myös patukkanoutona ja eteenmeno lopuksi.
Kokeen aikana otettiin pikku seuraamista parkkipaikalla lauakuksien aikana. Ja siihen tarvitaan lisää treeniä, kun ei meidän kerholla ole asetta, niin ampumiset on olleet kokonaan pois treeniohjelmasta. Ei se autoon juossu tai mitään. Oli sen verran ihmeissään kuitenki, ettei lelupalkka kelvannut vaan hössötti kaikkea muuta.

Tokon puolella ruutu on pienen notkahduksen jälkeen taas kunnossa, metallinoutoon on tehty vauhtia ja kaukojen tekniikka hiottu edelleen. Istumiset on olleet kelvollisia samoin luoksetulon stopit. Tunnari sensijaan on levällään, kuin "#¤% ja en tiedä yhtään mitä sille tekisin. Joten ennustan, että ykköstä on ensi kuun kokeesta turha odotella, ellei oikeasti ihmeitä tapahdu!

Syyskuun pk-villitys

Töiden jälkeen lauantain totaalisen järkyttävän esineruuturäpellyksen vuoksi paineltiin metsään.
Tallasin 50m syvän ja vajaa 30 m leveän alueen, jonne jemmasin pesisräpylän :D, työhanskan, neuloshanskan ja pienen kangaspussin. Esineitä noin monta sen takia, että Sinkolla meinasi la usko loppua tai motiivaatio on edelleen heikko, kun esinettä ei heti löydy. Ja kun löytyi niin ihan silkkaa tottelemattomuuttakin siellä esiintyi, ei siis tuonut löytämäänsä. Piti olla siis pahapaha ja suutahtaa moisesta.
Vaan nyt neiti oli niin näpsäkkä ja haki mulle kaksi esinettä molemmista takakulmista, neuloshanskan ja pesisräpylän alta aikayksikön. Kai se vain vaati vähän äkäsempää palautetta jälleen, moisen temppuilin tähden. Ja näytti toimivan.

Pikku tottikset vielä illan päälle.
Eteenmenoja kaksi kappaletta koulun kentällä: ensin näki lelun viemisen ja toisen vein valmiiksi Sinkon ollessa autossa. Hyvä valmisteleva osuus ja täysiä luotisuoraan eteni.
Metrillä otin noudon patukalla ja kyllä se alkaa toimia molempiin suuntiin. Nyt vähän alkaa kaduttaa, kun syksyn kokeisiin ei paikkaa ole hommattu.. ;)

Valloitettu!!!

Ohoi. Ollaan päästy muallakin ihan uusien asioiden ääreen hakutreeneissä, nimittäin hallintaan. Voi, kyllä taas ollaan ihmeissään tämänkin uutuuden edessä. Vaan ylipäätään onnistunut treeni.
1. ja 2. Ilmaisuilla ja näytöillä, joilla palkka lensi heti , kun oli kauniisti.
3. ja 4. otin hallintaan ja mm nousi ylös sekä lähti kävelemään kohti keskilinjaa. Muutaman askeleen jälkeen palkkaus. Maalimies ei tällä kertaa ollut syvällä, vaan joku vajaa 30 m keskilinjasta.

- Uusi rutiini, hiljaisuus ja hallinnassa keskilinjalle toimi myös metsässä.
- Ilmaisut oli hyviä.
- Käytös maalimiehellä korrektia, vaikka vielä oli hakusessa se kenen sivulle pitäs mennä. :)

Nyt pitänee panostaa suraavissa treeneissä syviin ja suoriin pistoihin ja alueella etenemiseen.

Treenivideo 26.8

Paha äänenkäyttöongelma ja surkea ajoitus käskyissä...voi plääh..

-Tunnaria ollaa tehty kuurina, välillä onnistuen ja välillä taas ei..ehkä joskus? Videolle saatiin taltioitua varmaan parhaimmasta päästä oleva suoritus.
-Liikkestä istumista myös on tahkottu ja voi veljet..tätä se helle=treenitauko tietty tiesi
-Kaukoja on jumpattu ahkeraan ja seiso-istu vaihdot on kursittu kasaan, seiso-maahan vielä vähän vaatii palauttelua, mutta kelvolliset nekin on. Lankku on siis kaivettu taas mukaan.
- Luoksetulo, kuten videosta näkyy on ihan järkky. Eilen saatiin onnistuneita suorituksia, kun molemmat oltiin hyviä. Joko siellä jojoillaan, kun jätän koiran tai sitten vauhtia on niin paljon ja/tai ohjaajan ajoitus huono..

Pönötystäkin pitäs taas muistella, Seinäjoki kutsuu. :)

Peltotreenit

Mekin oltiin ihan pellolla ja onneksi saan olla tyytyväinen niin  omaan kuin koirankin toimitaan. Itselleni ei tietentkään tule yllätyksenä se, että olemalla hiljaa voi positiivisesti vaikuttaa koiraan... Sitä jesaria.

Treeni lyhykäisyydessään meni niin, että pellolla oli kolme umpipiiloa ja niissä valmiit ukot.
1. Tuli vahinkotyhjä, muuta eipä mitään. Rullaa ei yrittänyt edes suuhun ja muistin kehasta.
2. Oikeassa kulmassa kompostiverkko/pressupiilossa. Suorapalkka.(Piilossa 3 hlöä). Hyvin meni tarkistamaan piilon, vähän raollaan olevasta ovesta.
3. Lasten sirkusteltta , ilmaisu ja näyttö. (Piilossa 2 hlöä). Vähän oli tuuppinut, kun edellinen oli suorapalkka, mutta nopeasti lopettanut ja ottanut rullan.
4. Lähetin tarkoituksella reilusti ennen kolmosta. Tyhjä siitä tuli, ihan hyvä sellainen. Tärkeintä ettei rulla suussa juossut.
5. Ison sadeviitan alla. Ilmaisu ja näyttö. (Piilossa 2 hlöä). Todella hyvä.

Ja se tärkein, kuinka toimin jatkossa:
- Otan koiran autosta ja puen sille varusteet. Olen hiljaa.
- Kuljen keskilinjalle koira hallinnassa. Niitä käskyjä lukuunottamatta olen hiljaa.

Eli kaikenlainen kiihdyttänä "mennään ukkoja hakeen"jne. pitää lopettaa ja pentumainen ryntäily keskilinjalle, koska pakka leviää moisesta selkeästikin. Rauhallisena ja kevyen hallinnan alla ollessaan keskittyy ja tekee vähemmän virheitä. Ja pitää muistaa, että rullan tuonnista EI KEHUTA. Kuinka vaikeaa se voi olla...?


Viikolla ollaan myös treenattu tokoa.

Keskiviikkona kokeenomainen, jossa istuminen prakas täysin sekä kaukot on nyt jotenki vähän hajallaan. Ma-is vaihdot ei meinaa sujua, noisee seisomaan..
Luoksetulon stopit oli hyvät! Ruutu on takuuvarmaa kamaa ja metalinoudon vauhti vaatii taas vahvistusta.

Torstaina seuraamista ja ohjattua. Vähän meinasi agilityesteet häiritä, mutta aina se oikea kapula tuotiin. Merkit oli tosi hyviä!

Eivätkö he koskaan valmihiksi saa..?

Onhan tämä koirankoulutus varmasti muillakin,( edes joskus jollain, joohan), ollut näin hankalaa..??

Tämän viikon teemaksi otettiin siis tuohon uuteen rullaan tutustuminen. Ensin pihassa, sitten pellolla ja lopuksi metsässä. No me mentiin pihalta metsään, kirjaimellisesti. :P

En ole koskaan ajatellut, että Sinko olisi koskaan ollu ekalla pistolla niin kierroksilla, että rullan nappaaminen tutiksi voisi olla edessä. No nytpä tiedän. Ja toki tuo rulla rintaan hakatessaan oikeen huutaa, ota ota minut!

Asia saatiin esiin toki jo pihatreeneissä, joissa ajattelin lyhyen matkan ja koiran asenteen "nää on taas näitä helppoja" aiheuttavan ennakointia. Hyvin saatin pikkukoira huomaamaan virheensä, kun Ville kiipesi mattotelineen päälle mattojen väliin piiloon. "Haa, se on auton takana" tuumi Sinko ja sieppasi rullan suuhun juuri ennen auton taakse katoamistaan.. Ja se ilme! "Mikähän tässä mättää.." pohti, eikä tuonut rullaa mulle. Mietti ja  mietti, kunnes sanoin " irti" ja "ukko", Jatkoi etsimistään ja löysi sekä ilmaisikin.
Seuraavaksi Ville meni huvimajan sohvalle pöydän taakse. Enää ei saatu Sinkoa tekemään virhettä, vaikka kauan haki. Melkein koko pihan.


Tänään Aavan kanssa laitettiin koe-eläin tulille metsässä.

Hyvin piiloossa maastotakin alla. Sinko mitään sinne menny.. Otti rullan suuhuun ja painatteli menemään kun mikäki ääliö, välillä seisos ja pohti (ehkä)mikä tässä ei nyt mee oikein, mutta kehtas tuoda rullan ihan muiha tyttöinä mulle! Mentiin "näytölle" vaikka en tiedä auttoiko se mitään. No aikakin S näytti siltä, että olipa paska homma, ei palkkaa. Toisella kerralla sai hajun "näytölle" mentäessä, mutta eihän moisesta mitään tipu.

Loppu sujui, kuin tanssi vain. Näin jopa se ihan oikeasti tarkisti piilon (Aava siellä ison maastotakin alla myttynä), Sinko teki 2 hienoa tyhjääkin, kun yllätys, minä sekoilin ja juomatauon jälkeen ja lähettelin ihan väärälle puolelle....
Lopuksi otettiinki sitten suorapalkka sinne takakulmaan.

Ei tuo nyt paineistuneelta vaikuta, mutta mistäs sen tietää..etenkin kun ei viimeksy menny hyvin.

Mietinnässä suorapalkka ja/tai  irtorullakuuri tai ainakin tuolle ekalle ukolle suorapalkka. En tiedä, kokeillaan sitä huomenna. Ja mennään sinne pellolle. :)

Ärsyttävää ja hau! tuumas Sinko

Hakutreenit ei tänään menneet oikeen kivasti.. Ilmaisut ei välineistä johtuen onnistuneet alkuunkaan. Harmittaa ihan suunnattomasti Sinkon vuoksi.

Alue tallattu tasainen kangasmetsä, n. 150m.

Treeni meni siis näin:

1.Tyhjä oikeaan etukulmaan, hyvä.

2. Ukko vasemmassa etukulmassa, ei saanu rullaa suuhun, joten uusi lähetys, jota ennen rullan löysäys. Vaivoin sain tuotua.. Näyttö hyvä

3. Upea pisto oikealle puolen, jolla eteni hienosti. Ei saanut rullaa suuhuun.. Ja taas uudestaan..

4. Hieno tyhjä vasemmalle.

5. Edelleen tyhjä vasemmalle, kun muistin väärin mm:hen sijainnin, hyvä.

6. Löytö sieltä vasemmasta takakulmasta. Ei edes ollut yrittänyt ottaa rullaa vaan haukkui!!! Runsaalla tuella ja ohjauksella ilmaisi..

En ole millään saanut tuota norsia semmoisiin säätöihin, että se olis Sinkolle 100% varma. Keskiviikkona mitään ongelmaa ei ollut ja nyt sitten oli. Joko se on liian löysällä tai liian tiukalla. En taida osata. :/

Mökkitiellä ja pihametsässä ajettiin sisään ruotsalainen rulla, koska nyt tämä säätö saa riittää. Oli selkeästi hyvä, joskin vähän häiritsi rullan heiluminen rinnuksilla. Tottuu se siihen ja saa nuo ilmaisutkin onnistumaan. 

Eli treenit jatkukoon!

Hiturin opissa 15.8

Aiheena ohjattu nouto. Jouduttiin ihan keskittymään molemmat! :) Tykkäsin taas kovasti kouluttajasta ja kai sekin meidän yhteistyöstä. ;) Ainakin meillä oli kivaa ja saatiin tosi hyvä treeni sekä hyvät ohjeet jatkoon.

Ensin suoraan merkiltä yhden, oikealla olevan noutoa. Hyvää, vauhdikastä töyskentelyä. Noudoissa aina vapautus lelulle kesken matkan.

Oikeatuo!

Siitä se lähtee!

Kouluttaja hymyilee??!! ;)

Toisella kiekalla otettiin merkkiä ja sitten vaihdellen merkin kiertoa ,merkille pysäytys ja nouto.
M-L vei kaksi kapulaa ja edelleen oikealta noudettiin. Ensin meni vasemmalle ja toi sinnikkäästi sen vaikka kuin huudettiin... Sitten alkoi sujua. Edelleen vapautus palkalle kesken matkan.
Treeni oli sujuvaa ja Sinko kesti toistot tosi hyvin. Ja olipa hyödyllinen taito tuo kapulasta irrotus vahdista.. Viimenen oli hieno! Vaikka oli varmaan jo unohtanu, että kapula siellä on 3 merkille menon jälkeen, niin irtosipa vain!

Ounou :)

Tuo se sitten pitäs tuoda..

Merkki ja aina on aikaa posettaa :P

Jiihaa!

Missä se koira on?? Palkkaus ei nyt oikeen menny putkeen..

Kaikki kuvat (c) Niina Rautioaho

Treenisyksy alkoi!

Samaistun hyvin Riinan tuskaan luoksetulon kanssa.. ei näille ole luotu oikeen jarruja. :) No saatiin eilen tyyliin kolmannella kerralla (takapalkasta huolimatta) hyvä stoppi seisomiseen. Maahanmenon ajatus taidettiin saada viimeviikolla taas hyvin perille, niin hyvin ne sujuivat. Ja ohjaajalle tulee kyllä noottia huonosta ajoituksesta, koitan kehittää sitä.

Tunnari, liikkuroituna. Pikkuisen kurkki liikkurin puuhia, kun ultiin siis selin molemmat. Matkalla kävi tsekkaan liikkurin, kun pyysin jäämään siihen meidän väliin, aika lähelle kapuloita, että saa heti huitasta merkin jos sattuu oman nostamaan. Jatkoi siitä kapuloille ja haisteli tarkasti ja nosti oman. Wuhuu!!!

Muutenkin Sinko alkoi olla jo oma itsensä.


Hakutreenit! Tänään päästiin metsään. Onhan tätä odotettu.

1. Valmis ukko oikeassa etukulmassa, ojanpientareella 50 m. Suorempaan olisi saanut pistolla edetä, muuten mallisuoritus.
2. Vasemmalla n. 5 m keskilinjasta ja 15 m siitä mistä alue alkoi. Hyvin lähti suoraa, mutta sai hajun. Ei saatu juoksemaan turhaan, niinku urkit. ;) Muuten kaikki meni hyvin.
3. Suorapalkka pakenevan mm:n perään.

Lyhyt treeni, koska meitä oli vain kolme ja vähän kiirekkin kaikilla.  Sunnuntaina luvassa kunnon maastopäivä taas isommalla sakilla.

Annakaisa Loiri 9.8.2014

Huimasta ukkoskuurosta huolimatta eilinen tottiskoulutus saatiin kunnialla päätökseen ja vaikka satoi ja välillä jyrisi, koirat teki töitä hienosti.
Itse olin jälleen vain kuuntelemassa, mutta hyvä että tuli lähdettyä!
Kouluttajana Loiri oli järjestelmällinen ja tykkäsin kuinka hän jaoitteli homman niin, että koiria ei tuotu kentälle ennen kuin ohjaaja oli kertonut koiran tason ja treeni suunniteltu. Treeni myös purettiin heti yhdessä ja aihetta puitiin kiirettä. Annakaisa antoi myös ohjeet, kuinka edetä. Myös me kuunteluoppilaat saatiin paljon irti, kun lisäkysymysten lisäkysymyksistä keskustelu rönsyili aina siihen, kuinka pentu leimaannutetaan ihmiseen ja noudon monimutkaisuuteen..pala palalta siis. Siitähän se ajatus sitten lähti.
En ihan kaikkea ala tähän kirjaamaan, vaan tein Sinkoa koskevat muistiinpanot erikseen.

- noudon perusteisiin voisi palata hetkeksi, vahvistaen patukalla otetta ja loppuasentoa, kanavointi, positiivisuus
- paljon vauhtiluoksetuloja kapulan kanssa, myös metalli
- kapulan pitopaikka suussa?? kun vire oikea paikka ja ote ok, muuten huonoko? ainakin löysä, kapulan pyörittely suussa-puru-merkkaus-palkka
-"seuraa"-käskyn virettä nostava vaikutus...treeninä käsky-hetsaus-jne, kunnes koira selvästi aktivoituu ja voidaan lähteä liikkeelle, voisi auttaa myös paikkamakuusta perusasentoon siirtymisiin
- sisällytetään treeniin koetilanteiden haastavat hetket, odottelut
- paikkamakuun häiriötreenit



Yleisesti Annakaisa painotti jo pikkupentutreeneissä sitä, että koira aktivoi ohjaajaa, ei toisinpäin. Toki tämä ei heti toimi niin, mutta alun apujen jälkeen odotetaan koiran aloitetta. Myös pentuaikana yhdessä vietetty aika ja vain omistajan kanssa ensimmäisinä kuukausina eläminen oli hänestä se juttu millä päästään siihen, että suhde muodostuu oikeanlaiseksi. Pentu siis ei ole muun lauman kanssa, toki saa tutustua, mutta ei oleskele laumassa/leiki toisten koirien kanssa. Edellisen nuoren koiransa piti 9 kuiseksi asti "itsellään".

Sinko nyt kärsii hormoonimyrkyissään juoksun jälkeistä masista ja treenit on olleet, joo teknisesti ok, mutta SE Sinko ei nyt ole mukana kentällä ollut. Pidetään vielä huilia ja toivotaan, että perjantaina Hiturin opissa ollaan ihan hyvällä asenteella, jotta saadaan päivästä irti paljon.

Illan treenissä tehtiin:
Nätti tunnari, vapautus palkalle, kun nosti oman. Työskenteli kapuloilla tosi nätisti. ei töninyt edes kapuloita.
Merkki 2X oikein mallikkaat. Ensin pysäytin merkille ja toinen oli konainen kierto. Laukka löytyi vihdoin ja vihjesanakin ymmärretty!
Hyppynouto metallikapulalla, oikein nätti muuten, mutta se pikkasen vino luovutus..
Hyppynouto puukapulalla, sama juttu.
Vauhtinoudossa näky sitten se löysyys, kun laukka oli semmosta himmailua ja ehti tiputtaa vauhdin raviinkin.
Samoin pikku seuraamiset, alun seuraa-hetsaus kuviosta huolimatta oli vähän vaisua, mutta nättiä toki.

Voi, kun ilmat viilenisi, että pääsis hakumetsään! Löysin niin kivan radankin. :D

Uutta juttua ja vanhaa (joko entistä?)ongelmaa

Merkin treenit on sujuneet mukavasti. Tänään saatiin jo ihan selvää ymmärrystä osoittavia tuotoksia treeneissä aikaan. Kyllähän se tässäkin on yrittänyt tehdä samaa mitä ruudun kanssa, kun apuja ja lisäkäskyjä aloin jättämään pois, eli jäi pönöttelemään metrin päähän kohteesta. Annoin ratkasta ongelman itse reagoimatta moiseen mitenkään ja kas, pikku tupsupää ratkaisi tehtävän aivan oikein. Näin saatiin loppuun aivan mallikkaita jakkaran kiertoja kaksi kappaletta ja treeni päätökseen hyvillä mielin. Merkkinä meillä on siis jakkara tai ämpäri tällähetkellä. En uskalla sekottaa vielä noita "oikeita" kartoita hommaan.

Tunnarin kanssa koettiin myös onnisutmisen tunne, mutta kotipiha ja liikkurin puuttuminen kuviosta saattavat luoda harhaisen kuvitelman koevalmiista suorituksesta. Jokatapauksessa mielentila oli juuri oikea ja kokeessakaan Sinko ei tule enää näkemään liikkurin kapuloiden viemistä. Se kyllä irtoaa riittävän hyvin ja löytää kapulat.

Eilen treeneissä luoksetulon stopeissa maahanmeno ei tauon jälkeen ottanut sujuakseen ja sitä sitten jauhettiin ja jauhettiin.. Tänään homma sujui jo paremmin ja ei se takapalkka sovi minun hermoille, kun se heti syö vauhtia. :P

Ruutu taitaa olla supersuosikki ja Sinko sen kyllä taitaa. Välillä pitää testata myös ilman palkkaa ruutun juoksu ja maahanmeno. Sujuu. Ei ennakoi, mutta reagoi käskyyn myös heti.

Ens viikko onkin viimeinen lomaviikko ja viikonlopuksi lähdetään reissuun, ilman koiria!

Päivi Kivelän tokopäivä

Olin eilen Sievin kennelkerhon järjestämässä tokokoulutuksessa kuuntelemassa ja katsomassa, millaisia vinkkejä Päivi Kivelällä olisi antaa, sekä oli tämä tiukaksi kuulemani tuomari mukava tavata livenä (ja huomata, että todella mukava ihminen oli kyseessä).

Muuten olisin jäänyt varmaan kotiin hellettä pitelemään, mutta järjestäjältä tuli viestiä päivän annista: ylempien luokkien liikkeitä, porukkatreenejä ja koevireseen vinkkejä.

Tunnari
- kauheasti ei kannata jo toimivan liikkeen kanssa alkaa sääteleen ja muuttamaan treenityyliä

Luoksetulo
- "pallosilitys"+ takapalkka, josta kokeeseen ennakoiva merkki, silitys.

Kuunteleminen
- "sekotreeni", jossa koiraa läheteään tekemään noutoja, ruutua, merkkiä, hyppyä jne. sekalaisessa järjestyksessä.
- kaikki keinot sallittuja, että koira tekee mitä halutaan

Ryhmätreenejä

1. Koirakot rivissä, koirat seuraavat, liikkuri käskyttää oik. vas. tk.
+ yksi koirakko kerrallaan liikuu muiden ohitse.

2. Kuja jonka läpi viedään oma koira leikkien. Koirakot rivissä.

3. Luoksetulokuja. Koirakot jonossa, nenät juoksevaa koiraa päin.

4. Seuraamista rivissä aitaa, kehänauhaa tms, päin.

5." Parinouto". Etäisyys 10-15m. Toinen heittää ja käskyttää toiselle koirakolle noudon.

6." Jäävärinki". Lelukasa keskellä, pari kerrallaan seurauttaa koiraa ringin keskelle, käskyttää jonkun jäävän (molemmilla eri) yhtäaikaa lelukasan kohdalle ja palaa koiran luon yhtäaikaa.

7. "Luoksetulorinki". Koirat jätetään selät ringin keskustaan päin istumaan/ makuulle. Vuoron perään istuvia kutsutaan luo.


Tosi päteviä koiria ja ohjaajia oli mukana ja päivä (12-18.30) meni tosi nopeasti. Samoja naamojahan näillä kulmilla koulutuksesta toiseen näkee, pari uuttakin koirakkoakin oli mukana. Saavat uusia koirakoira SM-joukkueeseen ensi vuodelle. :)

Lopuksi Päivi patisti kaikkia kokeisiin, koska koskaan ei täydellistä kannata jäädä odottamaan. Muuten sitä jäädään kotiin ja kokeissa jää käymättä kokonaan. TVA:n kun saa sillä, että kaikista liikkeistä saa 7-8. ;)

Oma hönö oli siis kotona, mutta näyttää nousevan tuolta hormooniviidakosta taas tähän maailmaan. Illalla tekastiin pikainen tilannekatsaus muutamien liikkeiden osalta, jossa todettiin seuraavaa:
- metallinoudon luovutus on vino
- luoksetulossa uudet vinkit käyttöön ja näytti toimivan, edes seivosominen ei valunut pahasti
- seuraaminen iiihanan innokasta
- kakeissa seiso-istu oli vaikea, loppujenlopuksi nekin saatiin sujumaan, muuten teki omalla tasollaan
- liikkeestä istuminen hyvä

Lömällä

Ei olla pistetty tikkua ristiin treenirintamalla helteiden, rempan ja juoksujen vuoksi. Uinnit kun on pannassa, niin pikku käppäilyjä näillä keleillä on vain harrastettu. Vaan loma se kuuluu kaikille!

Lasten kanssa on sitten käyty tekemässä päiväseltään roudtrippejä uusiin huudeihin tutustuen: on löydetty ihan superpähee uimapaikka vanhasta Pyhänkosken louhoksesta, käyty jäätelöllä Merijärvellä (wuhuu!! \o/ ) ja tutustuttu paikallisen kotieläinpihan tyyppeihin. Mukaan oli lähdössä niin kissanpentua, kania, shettistä sekä ahvenanmaanlammasta, kääpiövuohi ja jne.. Jättikonch oli kyllä upea! Ja kamera jäi luonnollisesti kotiin tuolla reissulla...
Oman kylän tarjontaan tutustuttiin eilen:

Kotijärvi

Kuivaharjoittelua

Kaipuu ulapalle

Partiolainen näyttää mallia

Nyt sitä mennään

"Samperin samperi, ei tää tottele!"

Sitten alkoi sujumaan

Siellä menee yksi,

jos toinenkin.

Kukaan muu ei ollut merihädässä, paitti minä.. :) Kajakki oli pikku aallokossakin melko kevyesti vietävissä ja kokematon kuski ei meinannut saada vehjettä kääntymään takaisin rantaan. Omin avuin kuitenkin selvisin rantaan.